1.12.2009

KANSANEDUSTAJA RAIJA VAHASALO:
"TASA-ARVOINEN KOULUTUS MAHDOLLISTAA TASA-ARVOISEN TULEVAISUUDEN"

Koulutus ja koulunkäynti ovat suuressa roolissa lasten ja nuorten päivää. Samalla koulutus on keskeinen tulevaisuuden rakennuspalikka. Jos pohja on valmistettu hyvin, sen päälle on hyvä jatkaa rakentamista. Jos pohja taas on hutera, koko rakennelma voi sortua tai ainakin se huojuu.

1990-luvun lamasta on huonoja muistoja. Kouluissa säästettiin tarvikkeista, kerhoista ja opettajia lomauttamalla. Monet suhdannekäänteen takia työttömiksi jääneet vanhemmat jäivät pitkäaikaistyöttömiksi ja myöhemmin sairaseläkkeelle. Tämä jätti jälkensä myös sen ajan lapsiin ja nuoriin.

Nyt olemme samankaltaisessa tilanteessa ja tuntuu, ettei edellisestä lamasta ole opittu mitään. Opettajia lomautetaan, sijaiset jätetään palkkaamatta, kouluista sekä lasten ja nuorten palveluista leikataan. Lasten ja nuorten tarpeiden tulee olla keskiössä myös lama-aikana, muuten tasa-arvoinen tulevaisuus vaarantuu. Palveluiden on säilyttävä kunnissa. Säästöt tulee tehdä muista kohteista, esimerkiksi seinistä ja materiaaleista, sillä hilseilevä seinämaali ei vaaranna kenenkään mielenterveyttä, opetuksen ja tuen puute vaarantaa.

Tasapainoinen koulupäivä on suuri aarre lapsille, joiden kotona on taloustilanteesta tai muista syistä johtuvia vaikeuksia. Jos koulupäivä ja oppiminen sujuvat, luovat ne onnistumisen tunteita ja jatkuvuutta, jotka auttavat nuorta elämässä eteenpäin. Pelkästään tutun ja luotettavan aikuisen säännöllinen tapaaminen tuo lapsen elämään pysyvyyttä.

Myös ryhmäkoolla on väliä. Suuri koulun tai luokan koko kasvattaa eroa heikompien ja lahjakkaampien oppilaiden välillä. Suuressa ryhmässä hyvät tytöt menestyvät entistä paremmin ja huonot pojat entistä huonommin. Tällä on seurauksia myös jatko-opintoihin siirryttäessä. Suuret luokkakoot lisäävät syrjäytymistä altistamalla negatiivisen minäkuvan syntymiselle. Myöhempää elämää ajatellen itsetunto ja psyykkiset resurssit ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin arvosanat, elleivät jopa tärkeämpiä.

Marraskuussa annetuilla perusopetuksen laatukriteereillä turvataan lapsille ja nuorille opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Samalla heille taataan riittävästi tukea ja huomiota läpi peruskoulun. Kriteerit mm. suosittelevat opetusryhmän maksimikooksi keskimäärin 20–25 oppilasta. Kriteerit myös esittävät, että 7.–9. luokilla yhtä opinto-ohjaajaa kohti olisi enintään 250 oppilasta. Myöskään koulutuksen järjestäjän taloudellinen tilanne tai lomautukset eivät saa vaarantaa oppilaan oikeutta opetukseen. Laatukriteerit auttavat kouluja, hallintoa ja päättäjiä tiedostamaan toiminnan puutteet ja parantamaan niitä.

Lapsia ja nuoria ei saa laittaa taantuman maksajiksi. Meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus tasapainoiseen ja turvalliseen koulupäivään. Näin lapsillamme on myös tasa-arvoiset mahdollisuudet tulevaisuuden rakentamiseen.