Kansallisen Lastenliiton kolumnissa julkaistaan Lastenliiton omien luottamushenkilöiden, kansanedustajien ja muiden vaikuttajien kirjoituksia Lastenliitolle tärkeistä teemoista.

1.6.2010

KANSANEDUSTAJA MARJA TIURA: "AIKUISEN AITO LÄSNÄOLO VAHVISTAA LASTA"

Hyvän itsetunnon perusta rakentuu ennen kouluikää

Terve itsetunto on elämässä pärjäämisen perusta. Lasten läheisyyden tarpeen ja itsetunnon vahvistuminen on vaativa ja moniulotteinen asia. Kodin arkipäivän tilanteissa tapahtuu jatkuvasti asioita, jotka tuottavat lapselle virikkeitä, mielihyvää ja välittävät huolenpidosta ja turvallisuudesta. Lapset arvostavat näitä asioita ja ilmaisevat, jos heitä ei huomioida arvostuksella ja aidosti välittämällä.

Lapset arvostavat aikuisten ystävällisyyttä, huolenpitoa ja välittämistä. Lapsista tuntuu hyvältä, kun aikuinen on aidosti läsnä, kuuntelee ja antaa yksilöllistä huomiota. Pois kännykät ja lehdet kädestä silloin, kun haluat huomioida lasta. Lapsille on tärkeää kiireetön ja lämminhenkinen yhdessäolo.

Hyvinkin arkiset puuhat aikuisen kanssa ovat lapsille merkityksellisiä; ota heidät mukaan kodin pikku puuhailuun kukkien kastelusta pyykkien viikkaukseen. Huomaan, että puolitoistavuotias poikani osallistuu mielellään erilaisiin kodin askareisiin: auttaa pyykkikoneen tyhjentämisessä, imuroi ja harjaa kovasti apunani, täyttää astianpesukonetta – on uskomatonta huomata, mihin kaikkeen tuon ikäinen lapsi pystyy.

Aikuisilta tarvitaan uskallusta ja rohkeutta

Aikuisen on tutkittava omaa itseään, omia ajatuksiaan ja omia toimintatapojaan välillä kriittisestikin. Lasten kanssa aitous on tärkeää. Heidän tuntosarvensa ovat aktiivisesti ulkona ja palaute on nopeaa.

Kukapa ei olisi ollut tilanteessa, jossa lapsi hakee huomiota puhelun vain jatkuessa ja jatkuessa – Emil käy jopa joskus huutamassa toiseen korvaani, jos huomaa äidin olevan puhelimessa. Tärkeimpänä tekijänä lasten itsetunnon vahvistamisessa on aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus ja vuorovaikutuksen aitous – sen konkreettinen läsnäolo.

Äitinä oleminen on todella antoisaa ja antaa joka päivä uutta. Ilo siitä, että näen lapseni oppiva kokoajan tuo myös oman lapsuuteni lähemmäksi.

3.5.2010

KANSANEDUSTAJA HANNA-LEENA HEMMING:
”MAKSUTON KOULURUOKA ON SUOMALAINEN MENESTYSTARINA”

Suomalaiset niittävät mainetta koululaisten Pisa-tuloksilla, mutta meillä on myös toinen syy ylpeyteen: maksuton kouluruokailu, josta nauttivat kaikki ekaluokkalaisista valkolakkeihin. Suomalainen järjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Monissa maissa koulupäivästä on selvittävä eväillä tai koulusta ostettavalla aterialla, joka usein koostuu ranskalaisista, pizzoista tai parhaimmillaankin voileivistä. Ei olekaan ihme, että Suomesta haetaan oppia myös kouluruokailun järjestämiseen.

Kouluruokailulla on Suomessa pitkät perinteet: kaikille maksuttomia aterioita on tarjottu jo yli 60 vuotta. Alun perin oppilaiden ruokkimisen taustalla olivat kansanhuollolliset syyt, kuten aliravitsemuksen torjuminen. Edelleenkin kouluruokailun tärkein tehtävä on tarjota oppilaille ravitseva ja monipuolinen ateria, mutta myös opettaa terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakulttuuria. Päivittäin aterian nauttii 900 000 oppilasta ympäri Suomen.

Onkin sääli, että kouluruuasta on tullut kuntien kestosäästökohde. Ammattitaitoiset emännät joutuvat venyttämään mielikuvituksensa äärimmilleen, kun ruokailun elintarvikekustannuksiin on monissa kunnissa varattu 60 senttiä päivässä oppilasta kohden. Tuolla rahalla olisi loihdittava maukas ateria, johon sisältyvät myös salaatti ja leipä sekä ruokajuoma. Itse uskon, että kunnat voisivat niin halutessaan helposti kaksinkertaistaa oppilaiden aterioihin käytetyt varat kohtaamatta ylitsepääsemättömiä taloudellisia ongelmia. Esimerkiksi Espoossa kouluruokailun osuus kaupungin budjetista on 1 %.

Kuntien osalta kyse on arvovalinnasta: haluammeko opettaa lapsemme syömään terveellisesti vai ohjaammeko heidät lähikaupan karkkihyllylle? Harppomalla kasvavien lasten ja nuorten nälkää ei kauaa pidätellä pelkällä makaronilla. Monille lapsille ja nuorille kouluissa tarjottava ateria on päivän ainoa. Se tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden tutustuttaa lapset niin suomalaiseen kuin kansainväliseenkin keittiöön ja uusiin makuihin.

9.4.2010

KANSANEDUSTAJA ANNE-MARI VIROLAINEN: "TALOUSTAIDOT PERUSOPETUKSEEN"

Suomen Lukiolaisten liitto käynnisti syksyllä 2009 hankkeen, jonka tarkoituksena oli lukiolaisten taloushallinnan parantaminen. Tavoitteena oli tarjota nuorille paremmat välineet itsenäistymiseen ja omaan vastuunkantoon, myös raha-asioissa. Hankkeen hedelmänä syntyi Mun rahat, mun elämä -opas, joka antaa helposti omaksuttavat ja  selkeät perustiedot talousasioista.

Itsenäistyvälle nuorelle tämä tieto on arvokasta. Talousasioihin perehtyminen täytyy aloittaa kuitenkin jo ennen aikuisuuden kynnystä. Ensimmäisiä kosketuksia omaan talouteen on viikkoraha ja haasteet kasvavat, kun ohjat omasta elämästä siirtyvät omiin käsiin. Harmaita hiuksia aiheuttaa tieto, jonka mukaan korko on monelle aikuisellekin käsitteenä vieras. Niin ikään pikavipit ja ylivelkaantumisongelmat ovat merkki siitä, että perusasiat osataan huonosti. Paremman ymmärryksen rakentaminen pitää aloittaa jo varhain, ns. elinikäisen oppimisen periaatteella.

Talouden tietoja ja taitoja voi saada kotoa tai kavereilta, myös oppaat ovat hyvä apu. Lasta ja nuorta voidaan kuitenkin tukea entistä vankemmin. Oman talouden hoito tulee nähdä kansalaistaitona, jota opetetaan kaikille peruskoulusta eikä vasta lukiosta tai korkeakoulusta lähtien. Koulussa aloitetulla opetuksella varmistaisimme kaikkien saavan perustiedot ja taidot taloudesta. Tämä olisi palvelus niin lapsille, nuorille kuin koko yhteiskunnalle.

Ymmärrys taloudesta helpottaa päätöksissä ja oman elämän hallinnassa. Usein vanhemmat puhuvat siitä, miten lasten on vaikea ymmärtää rahan arvoa ja sitä kautta tekemiensä ostosten arvoa. Opetuksen ja valistuksen kautta tämäkin helpottuu, oli sitten kyse isovanhempien tai kummien lahjarahoista, joilla halutaan hankkia karkkia, uudet nappikset tai hieno Bratz-nukke. Lapsen on tärkeää oivaltaa, mitä jokin maksaa ja onko siihen varaa vai tarvitseeko ostosta varten säästää. Kun tämän oivaltaa, tavoitteellisuus vahvistuu ja rahan todellinen arvo hahmottuu paremmin.

Lapsena aloitettu ja nuorena vahvistunut tietotaito taloudesta, rahoista, veroista ja vaikka asuntolainasta kantaa vanhempanakin. Sen kautta luodaan myös pohja monialaisesti hyvinvoivalle Suomelle, jossa talouden vankka hoito, yritteliäisyys ja yrittäjyys ovat arvossaan. Näitä kaikkia Suomi tarvitsee jatkossakin.

KANSANEDUSTAJA SARI SARKOMAA: ”LUETAAN LAPSILLE”

Lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen kehitykselle. Lapsi oppii kielen esimerkin kautta. Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä. Kertomalla tarinoita välitämme tietoja, kokemuksia ja tunteita.

Lukeminen on yhdessäoloa ja turvallisuutta. Kirjaa lukiessa voi päästää mielikuvituksensa liikkeelle tai löytää rauhallisen tuokion arjen keskellä. On hyvä varata päivittäin hetki aikaa lapselle lukemiseen. Kirjan äärellä vietetty aika on iso investointi lapsen tulevaisuuteen. Lapsi haluaa mieluiten kuunnella omien vanhempiensa ääntä. Lapsi toivoo lämpöä ja läheisyyttä, sanoja, satuja ja tarinoita.

Lukeminen on hyvä aloittaa ennen kuin lapsi alkaa puhua. Kuunteleminen on tärkeä osa kielen oppimista. Mitä enemmän lapselle luetaan ja mitä enemmän hän itse lukee, sitä helpompi on hänen ilmaista itseään ja pukea ajatuksensa sanoiksi.

Kun lapsi alkaa lukea itse, on vanhempien hyvä tutustua hänen lukemiinsa kirjoihin ja keskustella niistä lapsen kansa. Vaikka lapsi osaa jo itse lukea, on tärkeää, että hänelle luetaan vähän vaikeampia tekstejä, joita lapsi ei itse hallitse. Tämä lisää lapsen sanavarastoa ja kykyä ymmärtää. Lapsi, jolle on luettu paljon, omaksuu helpommin kirjojen sisällön. Tämä auttaa lapsen koulunkäyntiä ja helpottaa tulevaisuudessa hänen opiskeluaan. Sujuva, monipuolinen lukutaito ja luetun ymmärtäminen ovat yhä merkittävämpiä arjen taitoja. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

Lisää kirjoittajasta ja hänen ajatuksistaan www.sarisarkomaa.fi.

LASTENLIITON UUSI PUHEENJOHTAJA, KANSANEDUSTAJA ANNE-MARI VIROLAINEN "TÄHTÄIMESSÄ KATTAVA VERKOSTO LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TUKEMISEKSI"

Näin Lastenliiton uusi puheenjohtaja kirjoittaa: "Kuntien kolmannelta sektorilta ostamat iltapäiväkerhopalvelut tulee nähdä tärkeänä osana palveluntarjontaa. Kuntien ja kolmannen sektorin hyvällä yhteistyöllä voimme varmistaa, että kaikille löytyy sopiva hoitopaikka. Vaikka usean kunnan talous on tiukalla, laatuvaatimuksista ei luovuta. Kansallinen Lastenliitto on perheiden kumppani kasvatustyössä ja se haluaa olla myös kuntien kumppani iltapäivä- ja muun kerhotoiminnan pelikenttää ja pelisääntöjä muokatessa." Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan.

OPETUSMINISTERI HENNA VIRKKUNEN: "KOULUJEN KERHOT PALASIVAT"

Ministeri Virkkunen kirjoittaa koulujen kerhotoiminnan elpymisestä: "Opetusministeriön rahoittaman Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman tuella uusia kerhoja on kahdessa vuodessa syntynyt yli 12 000 ja näissä harrastaa jo yli 200 000 peruskoululaista. - - Tavoitteenamme on, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen." Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan.

1.12.2009

KANSANEDUSTAJA RAIJA VAHASALO:
"TASA-ARVOINEN KOULUTUS MAHDOLLISTAA TASA-ARVOISEN TULEVAISUUDEN"

Vahasalo kirjoittaa laadukkaan perusopetuksen ja tasapainoisen koulupäivän tärkeydestä. "Koulutus ja koulunkäynti ovat suuressa roolissa lasten ja nuorten päivää. Samalla koulutus on keskeinen tulevaisuuden rakennuspalikka. Jos pohja on valmistettu hyvin, sen päälle on hyvä jatkaa rakentamista. Jos pohja taas on hutera, koko rakennelma voi sortua tai ainakin se huojuu." Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan.

3.11.2009

KANSANEDUSTAJA TIMO HEINONEN:
"HEI, KUULETSÄ MUA?"

Kansanedustaja kirjoittaa lasten ja nuorten kuuntelemisesta niin jokapäiväisessä elämässä kuin päätöksenteossakin. "Ei ole kerran eikä kahdesti, kun olen joutunut tilanteeseen, jossa lapsen puhe keskeytetään tyyliin: "Hei, aikuiset puhuu nyt” tai ”Nää on aikuisten juttuja”, Heinonen kirjoittaa. Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan.

KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA: "LAPSEN OIKEUDET 20 VUOTTA"

Kansanedustaja Lenita Toivakka kirjoittaa lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa. "Meidän aikuisten tulee tarkkailla asenteitamme. Aikuisten kiinnostus ja osallisuus lapsen aitoon kuulemiseen on oleellista, jotta lapsen ääni yhteiskunnassamme kuuluu", Toivakka toteaa. Lue puheenvuoro kokonaisuudessaan.