Tapahtumahaku

Puheenvuoro: Lasten harrastustoimintaan tarvitaan kansalliset säännöt ja sanktiot epäasiallisen kohtelun kitkemiseksi

23.1.2020

Alkuperäisen tekstin voit lukea Uusi Suomi-blogisivulta

Epäasiallinen kohtelu lasten ja nuorten harrastustoiminnoissa on herättänyt viime päivinä paljon julkista keskustelua. Asia nousi esille, kun muodostelmaluistelun valmentajan epäasiallinen ja julma kohtelu lapsia ja nuoria kohtaan valmennuksessa nousi päivänvaloon. Mediassa on kerrottu muodostelmaluisteluvalmentajan nöyryyttäneen useita joukkueen nuoria tarkoituksenaan parantaa nuorten suoritusta. Valmentajan toimintatapa vaikuttaa lehtitietojen valossa olleen alistavan nöyryyttävää, nuorta halveksivaa, yhtä henkilöä ”maalittavaa” ja eittämättä vahingollista mielenterveydelle. Tyyli on ainakin osittain verrattavissa armeijassa aiemmin vähän yleiseksikin tavaksi muodostuneeseen simputukseen, jota puolustusvoimat on ansiokkaasti tiukasti asiaan puuttumalla saanut viime vuosien aikana kitkettyä. On sanomattakin selvää, että alistava ja nöyryyttävä ohjaus- ja valmennustapa aiheuttaa lapsille ja nuorille henkistä kuormitusta, alemmuuden arvon tunnetta, itsetunto-ongelmia, syömishäiriöitä ja altistaa mielenterveyshäiriöille.

Kysehän on tällöin vallan väärinkäytöstä ja uhrin alisteisen aseman hyväksikäytöstä. Erityisesti kilpaurheilussa valmentajan rooli voi olla merkittävä nuoren urheilu-uran etenemisen kannalta. Valmentajan valta-asema on siis vahva suhteessa lapseen ja nuoreen. Aikuisen ja valmentajan on tunnettava vastuunsa valmennussuhteen pysymisenä asiallisena, urheiluun keskittyvänä ja toista ihmistä kunnioittavana. Erityisen tärkeää tämä on alaikäisten kohdalla. Lapset ja nuoret ovat herkässä kasvuiässä sekä fyysisesti että henkisesti. Sekä fyysinen että henkinen väkivalta ei kuulu valmennussuhteeseen.

Suomen Taitoluisteluliiton kurinpitolautakunta asetti kyseisen muodostelmaluisteluvalmentajan vuoden kilpailukieltoon. Pelkkä valmentajan hyllyttäminen ja tämän asian selvittäminen ei kuitenkaan riitä. Nuorisotyön palveluiden ja harrastustoimijoiden on pysähdyttävä miettimään, miten valmennustoimintaa tulee kehittää niin, ettei tällaista pääse jatkossa tapahtumaan. Tämä ei koske yksistään muodostelmaluistelua, vaan kaikkea muutakin harrastustoimintaa.

Lasten ja nuorten vapaa-ajan -tutkimuksen (2018) mukaan, jopa 90%:lla suomalaisista nuorista on jokin harrastus, niin taiteiden, liikunnan kuin kulttuurin parissa. Lähes kolmannes kertoo kokeneensa kiusaamista, häirintää tai epäasiallista käytöstä. Paineet pärjäämiselle kasvaa, kun harrastukseen liittyy kilpailua ja ammattihaaveita. Kaikki harrastukset eivät tietenkään ole ammattiin tähtääviä. Moni nuorista harrastaa ja kokeilee eri lajeja koulun ohella. Molempiin pätee kuitenkin samat säännöt toisen kunnioittamisesta, koskemattomuudesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta.

Aihe on erittäin tärkeä. Hallitusohjelmassa yhtenä tavoitteena on lisätä nuorten harrastus mahdollisuuksia niin koulupäivän aikana kuin sen jälkeenkin. Mikäli nuorten harrastuksiin aiotaan panostaa, tulee panostaa myös nuorten hyvinvointiin ja turvata kaikille turvalliset olosuhteet harrastaa. Nuorten parissa työskentelevien on tiedettävä hyvän ja kasvua ja kehitystä tukevan valmennuksen toimintatavat. Epäasialliselle kohtelulle, syrjinnälle ja kiusaamiselle on oltava urheiluseuroissa ja kaikissa lasten ja nuorten harrastustoiminnoissa nollatoleranssi. Myös nuorten ja vanhempien tietoisuutta epäasiallisesta kohtelusta ja siihen puuttumisesta tulee parantaa. Avoimuus valmennustoiminnassa pitäisi olla selvää ja nykypäivää, mutta valitettavasti nyt esillä ollut tapaus kertoo karusti, ettei asiat ole kuitenkaan kunnossa.

Olympiakomitea on uudistanut vuonna 2019 oppaan seksuaaliseen ja sukupuoleen kohdistuvasta häirinnästä. Tämä on tärkeä huomioitava osa-alue, mutta vain osa siitä. Harrastustoiminnalle on tarpeen laatia kansallinen ohjeistus epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisemiseksi. Kansallista ohjeistusta voitaisiin käyttää kaikissa seuroissa, liitoissa ja harrastustoiminnassa epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen. Työpaikoillakin ohjeistukset ovat jo arkipäivää ja ilmiötä on saatu lievennettyä selkeiden toimintamallien ansiosta. Harrastustoiminnasta nämä kuitenkin puuttuvat. Selkeät toimintamallit ja ohjeistus auttaisi varmasti nuoria ja heidän vanhempiaan, mikäli he huomaavat tai kokevat harrastustoiminnassa epäasiallista käytöstä. Tärkeää olisi, ettei tilanteeseen joutunut jää yksin. Apua ja tukea tulee saada pelkäämättä oman tilanteen hankaloitumista tai harrastusuran katkeamista. Kansallisesti on myös oltava selkeät ohjeet ja riittävän tuntuvat sanktiot, jos näitä sääntöjä rikotaan. Jokaista lasta on suojeltava hyväksikäytöltä ja väkivallalta. Henkinen väkivalta jää yhteiskunnassa liian vähälle huomiolle, sen seuraukset ovat usein pitkäkestoiset eivätkä vahingot ole laastaroitavissa. Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava harrastaa turvallisessa ympäristössä. Vain siten myös lasten ja nuorten taidot pääsevät pääsevät puhkeamaan kukkaansa.

Mia Laiho
Mia Laiho on kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Uudeltamaalta. Hän on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Hän toimii eduskunnassa sosiaali-ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja sivistysvaliokunnan varajäsenenä. Hän toimii myös Uudenmaanliiton maakuntavaltuutettuna sekä Lastenliiton hallituksen puheenjohtajana. Mialle ovat tärkeitä sosiaali-ja terveydenhuollon asiat sekä opetus ja koulutus. Kaikki perheiden, lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat sydäntä lähellä. Mia on kolmen lapsen äiti ja koiranomistaja. Mialle eläinten hyvinvointi on tärkeää.