Kasvurauha
Kirje vanhemmille - Virve Hakasalo
Hei vanhempi,
kasvamiseen kuuluu yrittäminen ja erehtyminen, kokeilu ja leikittely. Itsensä etsiminen, löytäminen ja hyväksyminen. Muistatko vielä miltä tuntui uppoutua mielikuvitusleikkiin, kun olit lapsi? Miltä tuntui epävarmana teininä, kun mietit hyväksytäänkö minut ja kuulunhan joukkoon? Miltä tuntui, kun oli hölmöillyt ja pelotti, että äiti tai isä saa tietää?
Vanhempina meidän kuuluu opettaa lapsillemme, miten toimia oikein ja mikä on väärin, mutta samalla hyväksyä se, että lapset myös erehtyvät ja tekevät virheitä. Sallitaan lapsille yrittäminen ja erehtyminen, emmehän me aikuisetkaan ole virheettömiä. Muistetaan, että lapset ovat vasta lapsia ja kohdellaan heitä sen mukaisesti. Ei tuomita lapsia siitä, että he epäonnistuvat tai toimivat joskus väärin. Sen sijaan ohjataan ja opetetaan heille erehdysten jälkeen, kuinka vastaavassa tilanteessa olisi pitänyt toimia ja autetaan pyytämään anteeksi, jos on anteeksipyydettävää. Lapset vasta opettelevat asioita, ja se on osa kasvamista.
Lapset leikkivät ja kokeilevat sitä, mikä heistä on hauskaa, mielenkiintoista ja viehättävää. Vasta vanhemmat ja aikuiset tekevät asioista vääriä tai tuomittavia. Edelleen liian usein lapsille sanotaan, että ei poika saa leikkiä barbeilla tai tyttö autoilla. Olemme kaikki yksilöitä, joissa on kaikenlaisia piirteitä. Tyttö saa olla rasavilli, poika saa olla herkkä, mutta myös päinvastoin. Annetaan lasten olla sellaisia kuin he ovat, ei aseteta heitä raameihin. Sallitaan erilaisuutta ja tavanomaisuutta. Vaikka meillä vanhemmilla voi usein olla toiveita sille, millainen lapsemme on ja millaiseksi hän kasvaa tai millaisia kavereita hän itselleen valitsee, se ei loppujen lopuksi ole meidän vallassamme. Vahvistetaan lastemme omia ominaisuuksia ja valintoja, hyväksytään ja nähdään heidät sellaisena kuin he ovat!
Tämä kaikki koskee myös sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvia lapsia ja nuoria. Monet heistä ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ulkomaailman odotusten edessä ja oman vanhemman tuki olisi todella tärkeä voimavara. Toisaalta, kenen tahansa lapsen vanhempana juuri sinä voit olla luomassa hyväksyvää ilmapiiriä, jossa jokainen saa kasvaa rauhassa. Kuinka sinä puhut lapsellesi tai lapsesi kuullen muista ihmisistä? Ohjaatko häntä olemaan sellainen kaveri, jonka seurassa voi olla oma itsensä?
Annetaan jokaisen lapsen ja nuoren olla sellainen ainutlaatuinen ihminen, joka hän on. Sellainen, jolla on omat kiinnostuksen kohteet ja mielipiteet. Joka ilmaisee tunteensa, erehtyy ja oppii. Joka valitsee omat kaverinsa. Joka on maailman rakkain, mutta ei kopio minusta itsestäni. Rakastetaan, tuetaan, opetetaan ja kannustetaan. Annetaan kasvurauha.
Lempein ja rakkaudellisin terveisin
Virve Hakasalo
äiti, täti, kummitäti, välittävä aikuinen
hallintojohtaja
Vantaan Lastenliitto ry
Kirje aikuisille - Venla Mantere
Hei aikuinen,
toivon, että luet tämän.
Ehkä olet vanhempi tai lähipiirissäsi on lapsia. Ehkä et ole läheisesti mukana lapsen tai nuoren elämässä. Saatat kuitenkin olla esimerkki, roolimalli tai aikuinen, jolta haetaan hyväksyntää - halusit tai et.
Jokaisella ihmisellä, pienellä ja suurella, on tarve tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Joskus se, kuka oikeasti on, on ristiriidassa ympäristön odotusten kanssa. Silloin saattaa syntyä paine olla jotain muuta. Tämä on surullista, mutta valitettavasti edelleen arkipäivää erityisesti monelle jollain lailla vähemmistöön kuuluvalle lapselle, nuorelle ja aikuiselle.
Pohdin usein, mitä jokainen meistä voisi tehdä sen eteen, että lähellämme olisi turvallista olla oma itsensä. Haastan nyt sinutkin tekemään niin. Tässä tärkein oivallukseni arvostavaan kohtaamiseen: Kysy, älä oleta.
Ihmiset tulevat paremmin kohdatuiksi, kun emme tee oletuksia esimerkiksi heidän sukupuolestaan, perheensä kokoonpanosta tai taidoistaan pelkän ulkonäön perusteella. Jos lapsi kertoo olevansa tyttö ja kertoo perheessään olevan isä ja äiti, voimme mekin käyttää näitä sanoja. Ollaan kuitenkin avoimia myös muille vaihtoehdoille. Jos lapsi puhuu esimerkiksi termillä "vanhemmat" , käytetään mekin tätä samaa ilmausta tulkinnan "isä ja äiti" sijaan. Tai jos meidän silmiimme jo "isolta" näyttävä lapsi ei suoriudukaan jostain tilanteesta meidän arviomme mukaan ikätasoisella tavalla, muistetaan, että taustalla voi olla monia sellaisia tekijöitä, joista emme tiedä mitään.
Jokainen lapsi ansaitsee kasvurauhan. Ja jokainen aikuinen voi kantaa kortensa kekoon monimuotoisuutta arvostavan ympäristön luomisessa. Toivon siis, ettet aliarvioi omaa mahdollisuuttasi vaikuttaa, vaikket olisikaan paljon kontaktissa lasten ja nuorten kanssa. Voit olla esimerkiksi se sateenkaaripinssiä pitävä lähikaupan kassa tai naapuri, joka osallistuu Pride-kulkueeseen. Ehkä olet se aikuinen, joka kehuu kauniisti lakattuja kynsiä poikalapsella. Voisitko olla se aikuinen, joka puuttuu nähdessään kiusaamista. Voisitko huomauttaa myös muita aikuisia, mikäli he käyttävät pilkkaavaan sävyyn esimerkiksi sanoja homo, vammainen tai autisti. Nämä sanat kuvaavat meitä ihmisiä eivätkä ole haukkumasanoja.
Turvallinen ja salliva ympäristö luo edellytykset kasvaa, kokeilla, harjoitella, epäonnistua ja löytää itsensä rauhassa.
Ja mahdollisuuden tähän soisin ihan jokaiselle lapselle - niin varmasti sinäkin.
Lempein ja rakkaudellisin terveisin
Venla Mantere
kehotunnekasvattaja, turvallinen aikuinen
hallituksen puheenjohtaja
Vantaan Lastenliitto ry
liittohallituksen jäsen
Lastenliitto ry
LASTENLIITON TURVALLINEN KAMU - MATERIAALI
TUTUSTUN, EN TUOMITSE
En oleta asioita toisista ihmisistä vaan ennemmin kysyn heiltä itseltään.
Ymmärrän, että ulkonäön perusteella ei usein voi tietää, mitä sukupuolta toinen on, minkä ikäinen hän on tai minkälaisista asioista hän pitää.
Tutustun paremmin juttelemalla ja/tai leikkimällä yhdessä.
ARVOSTAN JOKAISTA OMANA ITSENÄÄN
Ymmärrän, että olemme erilaisia. Annan jokaisen olla juuri sellainen kuin hän on. Minä saan olla juuri sellainen kuin olen.
Yhdessä leikkiessä yritämme löytää leikin, joka on kaikkien mielestä kiva.
Minä olen hyvä ja arvokas juuri tällaisena. Sinä olet hyvä ja arvokas juuri tuollaisena.
EN HALUA, ETTÄ KETÄÄN KIUSATAAN
Tiedän, mitä kiusaaminen tarkoittaa. Se on esimerkiksi pois leikistä jättämistä, nimittelyä tai ikävällä tavalla koskemista.
En kiusaa muita. Jos kuitenkin joskus sanon tai teen ikävästi, pyydän anteeksi.
Jos joku kiusaa minua tai muita, yritän olla rohkea ja kertoa siitä aikuiselle.
TUNNISTAN TURVALLISEN AIKUISEN
Tiedän, että turvallinen aikuinen on sellainen, joka ei kiusaa. Turvalliselta aikuiselta voin myös saada apua, jos minua tai kavereitani kiusataan.
Voin jutella turvallisen aikuisen kanssa minua askarruttavista jutuista. Tiedän, että hän ei tuomitse minua. Turvallinen aikuinen auttaa, vaikka minä olisin itse mokannut.
Turvallinen aikuinen voi olla esimerkiksi perheenjäsen, opettaja, päiväkodin aikuinen, naapuri tai harrastuksen ohjaaja.
Minä itse arvioin, kuka on minulle turvallinen aikuinen.